 |
| Retiisi nro. 1 |
Tadaa! Tässä on ensimmäinen marsuille kasvattamani asia, jos ei vehnänorasta lasketa: retiisi! Siis tosiaan vain yksi, mutta oli se hieno. Ja marsuille maistui, etenkin naatti oli tosi suosittu. Oli tarkoitus kasvattaa vain retiisikrassia, mutta vain kaksi siementä iti. Toinen taimi on vielä laatikossa, eikä tunnu menestyvän yhtä hyvin kuin tämä, mutta katsotaan miten käy.
Marsuilla on vähän ollut vaivoja viimeaikoina. Ei mitään kovin suurta, eikä vielä ihan sellaistakaan, jonka takia eläinlääkäriin lähtisi. Seurailen siis toistaiseksi tilannetta. Kuten aiemmin jo kerroinkin, Mimmillä on selässä yksi kohta, jossa karva on nyrhitty lyhyeksi tai ketkennut. Nyt näyttäisi, että toisestakin kohtaa selkää karva olisi lyhentynyt. Ensi viikolla katson mihin tilanne on kehittynyt ja varaan sitten ajan lääkärille, jos tilanne on pahentunut. Meitä lähin marsueläinlääkäriasema näyttäisi olevan Soukan Sovet, eli siis tosi lähellä. Hinnat ovat kuitenkin suolaisia, pelkkä klinikkamaksu näyttäisi olevan 89 euroa, jos oikein ymmärsin nettisivuilta.. No, sinne taidan kuitenkin mennä, että tulee testattua onko hyvä vai ei. Soitan ensin ja kysyn kenelle kannattaa marsu viedä näytille siellä.
 |
| Tyllerö ja Mimmi sohvalta kuvattuna. |
Hupakolla taas on ollut toisessa silmässä häikkää. Toisen silmäluomen alla oleva kudos ilmeisesti ollut vähän ärtynyt, mikä on näkynyt kudoksen turpoamisena, eli käytännössä silmäluomen alta näkyy vähän punaista röpelöä. Nyt vaiva on kuitenkin hävinnyt, mutta saa nähdä uusiiko se. Ei tuota onneksi kestänyt kuin pari päivää, eikä silmä näyttänyt muuten yhtään ärtyneeltä tai tulehtuneelta, joten en edes huuhdellut sitä.
 |
| Tyllerö ja Mimmi lähempää (huom. T:n valpastunut olemus) |
Myös Tylleröllä oli yhtenä päivänä vatsavaivaa. Se vinkui papanoimisen yhteydessä (tai siis vingahti yhden kerran yhden papanan yhteydessä, mutta kun se tuli samana päivänä kuin Hupakon silmävaiva, niin huolestuin), mutta eihän se mitään loppujen lopuksi ollut. Ärsytin Tylleröä tunkemalla naamani sen lähelle joka kerta kun se makoili jossakin selvittääkseni nukkuuko se vai kyhjöttääkö. Joo, ei se kyhjöttänyt. Sain kuitenkin söpöjä kuvia löhöilevästä Tylleröisestä. Toisessa kuvassa se näyttää aika megalomaaniselta, mutta uskokaamme, että se on kuvakulman ansiota, kuten edellisessäkin postauksessa...
Ärsytystä aiheuttanut mattojen alle kaivautuminen on onneksi toistaiseksi loppunut. Yleensä kaivaminen meillä on loppunut kun marsua saa harhautettua harrastuksen parista parin päivän ajaksi. Näin tapahtui nytkin, kun sain kivet aseteltua oikein. Pitäisi värkkäillä tukevia kankaisia putkia, jotka ajaisivat saman asian kuin mattojen alle kaivautuminen, koska Tyllerö tuntuu niin rakastavan sitä. Näin kuumina kesäpäivinä marsut ovat aika raukeita ja aktivoituvat päivisin oikeastaan vain ruuan jaon yhteydessä. Illalla sitten jo jaksetaankin paremmin juoksennella ja sosialiseerata marsumaiseen tapaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti