Matkalaiset helteessä

Unohdinpa sanoa, että hengissä selvittiin kesäreissusta kotiin! Pitää myös jakaa tämä kuva, koska kuvaan liittyy tehtävä: bongaa kuvasta kaksi marsua (vinkki: marsu on valmiiksi ympyröity):

Yritin maanitella Mimmiä poseeraamaan, mutta Hupakko taisi olla innokkaampi.

Näin meillä siis matkustetaan. Neljä muuta puluboksissa (jonka väliseiniä ja hengitysaukkoja jyrsitään mielenosoituksellisesti) ja Mimmi kissankopassa. Mimmi on paras valinta matkustamaan yksinään koska sitä ei matkustaminen pelota oikeastaan lainkaan. Onneksi saatiin myös auton ilmastointi korjattua ennen reissuun lähtöä.

Kaikki marsut ovat muuten olleet hirmu laiskoina helteessä, joten hankin tänään kylmäkalleja pyyhkeisiin käärittäviksi viilennysalustoiksi. Saa nähdä tykästyvätkö possut niihin, eivät ainakaan vielä tunnu tajuavan niiden päälle. Jouduin pyyhkeet jo vaihtamaan sukkiin, koska marsut onnistuivat jotenkin käärimään putelit pois pyyhkeistä. Pitkäänhän meillä pysyi sisälämpötila mukavan viileänä, mutta nyt ei enää kun lämpötila ei oikein laske yölläkään.

Rikkaimuri valitettavasti kosahti viime viikolla. Sain onneksi sellaisen lainaan, koska rikkaimuri on aitauksen siivouksessa mulle tärkein päivittäinen apuri. Harkitsen vielä millaisen  imurin hankin seuraavaksi. Harkitsin ensin Dysonia, vaikka se onkin kallis, mutta kun kokeiltuani totesin sen omaan makuuni turhan ikävä- ja kovaääniseksi. Uudet Electroluxit sen sijaan vaikuttavat ihan lupaavilta ja niitä on monessa hintaluokassa. Hintaa rikkaimurilla toisaalta saa ollakin jos se on tae laadusta, koska käytän imuria niin paljon.

Kesämarsut

 Terveisiä kesäparatiisista! Olemme olleet marsujen kanssa muutaman päivän nauttimassa auringosta. Päivät marsut viettävät tällaisessa suunnilleen 3m X 1m -suuruisessa katollisessa aitauksessa. Aitaus on rakennettu kompostiaidoista, ja kattona on jonkinlaista metallista lintuverkkoa. Systeemi toimii mun mielestä ihan hyvin, ja on helppo kuljettaa ja siirrellä. Aidat menevät kasaan ja katto rullalle. Kuvassa näkyvä putki on uusi hankinta. Se on jämäkkä kokoontaittuva kissan leikkiputki (edullinen, muistaakseni 6 euroa) Biltemasta. Keskellä on myös uloskäynti. Putki on todella iso hitti marsujen keskuudessa. Se on hyvä makuupaikka ja parhaimmillaan putkessa onkin ollut neljä marsua ihan taju kankaalla. Niin söpöä <3! Myös puisten koppien alla on nähtävästi hirveän hauska ryömiskellä, vaikka tilaa on vain viisi senttiä korkeussuunnassa. On tosi huvittavan näköistä kun lättänä marsulettu ryömii kauheaa vauhtia kopin alla :). Vaikka kotona marsut rakastavat juoda vettä, ulkoillessa sitä ei kulu juuri ollenkaan. Myöskään kuivaheinä ei oikein kelpaa, mutta pellettiä kuluu vähän. Hyvähän se vaan on, että tuore ruoho maistuu.

Yöjärjestelyt olen joutunut vähän improvisoimaan, koska täällä on ollut ihan järjettömän kosteaa öisin. Tarkoitus oli alun perin yhdistää eräänlaisella portilla kaksi taka-alalla näkyvää puista koppia, joihin olen värkkäillyt vanhoista peitoista toppapäällykset. Kosteus kuitenkin tunkee joka paikkaan, ja koska olen vähän neuroottinen marsujen suhteen, ja pelkään niiden vilustuvan, päätin tehdä pressusta ja neljästä kompostiaidasta "teltan" marsuille. Toisin sanoen käärin komostikehikon pressuun alta, päältä ja sivuilta, laitoin pohjalle vanhan peiton ja koetin eristää koko komeuden mahdollisimman hyvin kosteudelta ja vedolta. Olen tunkenut kaikki paikat täyteen heinää, jotta marsut pystyvät lämmittämään itseään paremmin. Puukopit ovat pressujen sisällä myös, mutta lattiallekin pääsee oleskelemaan, vaikka pinta-alaa ei paljon olekaan. Pienihän se on, mutta oikein muuta vaihtoehtoa ei ole kun marsuja ei allergisten takia voi tuoda mihinkään sisätiloihin. Pressujen sisältä kuuluu välillä kiljuntaa ja vingahtelua, kun toisen pärstä ei miellytä, joten ihan hyvä, että kopeista pääsee poiskin. Varsinkin Tyllerö on kiusannut pöljän näköisenä niskakarvat pörhössä huristellen kaikkia.

Nyt viime yön marsut ovat saaneet olla kellarissa, jossa lämpötila on noin 20 astetta ja kosteutta vähemmän kuin ulkona. Lisäksi minun ei tarvitse päivystää teltassa koko yötä peläten petoeläimiä.. Silti stressaan ja herään aikaisin taputtelemaan ruohikkoa toivoen, että se kuivuisi mahdollisimman nopeasti. Päivisin siirtelen varjokankaita jatkuvasti ja käyn katsomassa marsuja vähintään puolen tunnin välein. Huokaus. Marsuilla on luultavasti kivaa, mutta nähtävästi mä en pysty olemaan ylihuolehtimatta. Toivottavasti kaikki sujuu kommelluksitta vielä pari päivää.

Hevostenpesupussi, still in love

Niin, meinasin kokonaan unohtaa arvioida hevosvarusteidenpesupussin toimivuutta! Sehän kyllä toimii. Olen vähän hämmentynyt, että kuinka, mutta pääasiahan on, että toimii :D. Pyykissä ei nimittäin ole entistä enempää karvoja, pussissakaan ei ole juurikaan karvoja, eikä pesukoneessa vaikuta olevan karvoja ollenkaan. Pussia ravistellessa huomaa kyllä pienen karvasateen, mutta koska pyykki on ennen koneeseen laittoa erittäin karvaista niin luulisi, että pussiin jäisi paljon enemmän karvoja. Ehkä olen vain yliarvioinut karvaisuuden. Purua sentään löytyy puhtaista pyyhkeistä satunnaisesti, mutta helppohan se on nyppiä pois.

Voin siis suositella! L-koko on omiin tarpeisiini toimiva, mutta XL-kokokaan ei olisi varmaan tuntunut liian isolta.

Festarimarsut

Tässä näkyy marsujen asumus viime viikolta, kun olin itse festaroimassa (lue: töissä). Marsut eivät ole kauhean hyvää festariseuraa ;), joten onneksi sain niille hyvän hoitajan serkustani. Marsut asuivat vanhempieni kylppärin lattialla (onneksi heillä on toinenkin suihku) isossa aitauksessa, joka tässä ei nyt näy kokonaan. Kooltaan se oli suunnilleen 140 cm X 170 cm. Olen kyllä tosi tyytyväinen, että meillä kotona aitaus on nostettu matalien pöytien päälle, koska selkä oli aika kovilla kun tuolla pari kertaa kökki siivoamassa..
Kuvassa näkyvä valkoisella matolla päällystetty ramppi oli marsujen suursuosikki. Jostain syystä kaikki halusivat makailla siinä, vaikka ei tuo minusta kovin suojaisalta paikalta vaikuta. Etenkin Eukko oli siihen kauhean ihastunut.

Mulla on muuten sellainen teoria, että marsut jotenkin tietää, että mä olen lähdössä pois, ja järjestää aina jotain jäynää. Yleensä se on ollut löysää papanaa tai Akan hengitystieongelma. Tällä kertaa joku oli purrut Tylleröä kunnolla korvaan. Tämä oli meidän ensimmäinen puremahaava, toivottavasti myös viimeinen.. Mitään eripuraa en havainnut, joten en tiedä mitä on tapahtunut. Ehkä jotain kiimakähinää. Onneksi haava parani hyvin, vaikka vaikutti syvältä, ja korvasta uhkasi ehkä jopa irrota aika iso pala. Huomasin haavan todennäköisesti samana päivänä kun se oli tullut ja putsailin sen Septidinillä ja laitoin päälle Betadine-salvaa. Hupsu Tyllerö luuli ilmeisesti, että joku nuolee sen korvaa, koska meni heti ihan littanaksi makaamaan mun syliin kun liottelin hyytynyttä verta Septidinillä kostutetulla lapulla irti (vai tekeeköhän muidenkin marsut niin, että lösähtää heti maahan makaamaan kun joku nuolee korvaa?). Ei tainnut siis pahemmin sattua. Hyväntahtoinen Mimmi meni heti Betadine-käsittelyn jälkeen nuolemaan Tyllerön korvaa, mutta lopetti onneksi äkkiä ja väänteli naamaansa sen näköisenä, että ei oikein maistunut hyvältä... Nyt korvassa on enää arpi ja keskellä arpea paksumpi kohta, joka ei kuitenkaan vaikuta paiseelta tai tulehdukselta.
Onneksi on ollut toistaiseksi hyvää tuuria ja marsut on pysyneet terveinä, ja nytkin korva parani itsekseen.

Jokin aikaa sitten tuskailemani Mimmin ihon suhteen olen tullut siihen tulokseen, että kyse on todennäköisesti kuivuudesta ja hilseestä, joka jää jumiin harjasten ristikäin olevien karvojen väliin ja siksi hilseily vaikuttaa niin dramaattiselta. Pitäisi kokeilla taas helokkiöljyn tehoa.