perjantai 19. joulukuuta 2014

Akka (Maailman Arpakaveri) 15.10.2011-6.12.2014

Halusin kirjoittaa Akalle muistokirjoituksen, jotta sitten kun yksityiskohdat alkavat haalistua, muistan millainen persoona Akka oli. Asiat ovat mieleentulojärjestyksessä.
Akka oli vastakohtien tyyppi. Siinä yhdistyivät ujous ja äärimmäinen uteliaisuus. Aluksi se tykkäsi etsiä erilaisia piiloja, ja näkyi kuikuilemassa milloin minkäkin turvapaikan suulla. Aikuistuttuaan Akka näkyi yhä useammin aukeillakin paikoilla. Uudet asiat se tutki heti ja huolella. Se oli todella lempeä ihmisiä, ja joskus marsujakin kohtaan. Se nuoli kaikkien laumakavereiden silmät ja korvat säännöllisesti. Kukaan ei pomppinut tämän tuiman tädin nenille. Vaikka se loppuaikoinaan painoi 700 grammaa ja Tyllerö 1300 grammaa, Akka oli ehdoton auktoriteetti Tyllerölle. Huonosta käytöksestä laumatoveri sai Akalta heti kirpeän palautuksen maan pinnalle. Mun käsityksen mukaan Akka oli Eukon oikea käsi, joka luki lakia alemmilleen.

Akan lempiruokia olivat punajuuri, voikukka ja pelletti. Se tykkäsi myös erilaisista kuivatuista yrteistä. Porkkana kelpasi lähinnä silputtavaksi ja potkittavaksi ympäriinsä. Uudet ruokalajit saivat Akalta äärimmäisen epäluuloisen vastaanoton. Jopa c-vitamiininappi oli toisinaan Akalle Äärimmäisen Epäilyttävä Asia. Akan silmistä näkyi aina vähän valkoista reunoilta, joten se näytti aina hieman epäluuloiselta. Akka oli valpas ja fiksu marsu, ainakin näistä nykyisistä fiksuin. Sillä selvästi raksutti. Akka kulki hassun siilimäsesti keikkuen pää alhaalla, sillä oli sellainen kävelytyyli. Akka oli kuitenkin notkea ja ketterä marsuksi. Edestäpäin sen naama oli tosi lempeän näköinen, vaikka sivulta se usein näytti juuri tuolta kuin yllä olevassa kuvassa. Akka ravisteli päätään aina kun sille puhui tai se luuli, että sille puhutaan. Erityisesti lässytykselle se pudisteli päätään. Se selvästi ärsytti sitä. Akalla oli söpöt lerppuvat, vinossa olevat korvat. Sen väritys oli erityisen nätti. Naama oli hassusti ruuduttunut goldenilla ja suklaalla, ja harjassa oli hieno valkoinen raita. Akka oli aina aika hoikka ja siro marsu.
Akka haudattiin havupuiden juureen. Sen haudalle laitettiin yksi suklaanruskea, yksi punaruskea ja yksi valko-ruskea kirjava kivi. Vieressä on jouluvaloja. Nuku rauhassa, pieni Akkaseni!

2 kommenttia: