Mimmin kuulumisia ja kuvia

Mimmi voi tällä hetkellä niin hyvin kuin tässä tilanteessa varmaan voi. Se on saanut 35 grammaa lisää painoa. Olen siis toiveikas. Syötän sille sylissä tukiruokamössöä muutaman kerran päivässä, lähinnä herättelemään ruokahalua, koska tarkkailun perusteella Mimmi syö ihan itsenäisesti usein, mutta ilmeisesti pieniä määriä. Onneksi teen töitä kotoa, eikä mulla ole paljon menoa juuri lähipäivinä niin voin lähinnä tuijotella Mimmin tekemisiä. Sitä olen tehnytkin, ja paljon. Se on vaan vähän hankalaa, kun Mimmi aina keskeyttää puuhansa kun näkee ihmisen ja tulee nuolemaan sormia tai muuten vaan notkumaan viereen <3. Mun pitää siis vakoilla sitä. Mimmi on mulle niin tärkeä, se on mun vauva. Se on oikeastaan ainoa mun marsuista, joka oikeasti tykkää ihmisistä nemmän kuin marsuista (tai kaikki muutkin silloin, kun mulla on herkku kädessä, mutta Mimmi muutenkin :). Vieläkään ei ole hajua, mikä on aiheuttanut painon laskun. Edelleen välillä Mimmi näyttää kipeältä ja kököttää, mutta paljon harvemmin kuin ennen kipulääkkeen aloittamista.

Olen miettinyt pääni puhki, voisiko painon putoaminen johtua jostain muutoksista ruokavaliossa. Ensimmäisenä tulee mieleen heinäkriisi, joka tapahtui edellisen punnituksen jälkeen. Silloin kenellekään ei heinä maistunut kun oli ulkomaisia niittyheiniä kokeilussa, mutta vain Mimmin paino on laskenut. Voisiko Mimmi olla päättäyt vaan, ettei oikein tykkää heinistä ja siksi se ei maistu vieläkään hyvin? Ei hajuakaan. Näyttää siltä, että Mimmi menee usein heinäkasan luo, mutta ei syö kovin paljon kerralla. Sehän on myös kerjännyt ruokaa lokakuun alusta lähtien tauotta. Voisiko se jotenkin liittyä myös siihen, ettei sitä huvita syödä heinää, vaan haluaisi jotain muuta? Lokakuun alun jälkeen ollaan myös siirrytty ulkotuoreista jääkaapille, eikä jääkaappiruoka maistu yhtä hyvin kuin ulkotuoreet.

Näiden jälkeen mielessä pyörivät ikävimmät vaihtoehdot: munuais-, maksa- tai muu sisäelinvika tai kasvain. Kysehän voi olla lähes mistä vain. Varasin ajan ensi viikon keskiviikolle Tammiston Univetiin Pilvi Lassilalle, koska en ole ihan satavarma, että tässä oli kaikki, mitä tästä selviää. Tai haluan ainakin olla varma nyt kun alkupaniikki on kadonnut, että olen kartoittanut Mimmin tilan kunnolla. Univetista sanoivat ystävällisesti, että ajan saa perua veloituksetta samanakin päivänä aamulla, jos nyt Mimmin tila yhtäkkiä kohenee. Toki menen aiemminkin kuin keskiviikkona, jos jotakin tapahtuu, mutta ajattelin antaa antibiootille aikaa tehota, jos se on tehotakseen.

Kevennyksenä kuvia Mimmistä tämän päivän syöttöhetkellä (tai yhtenä niistä). Anteeksi, kuvia on liikaa, mutta tuosta poseeraavasta nasusta on vaikea valita vaan paria kuvaa :).