50 faktaa minusta ja marsuista

Sain idean kirjoitella minäkin ajatuksiani marsunomistajan elämästä ja elämästä ylipäätään, kun näin tämän hienon ja mielenkiintoisen postauksen MARSUMAYHEM-blogissa . Koska Wahnsinn G.:ltä tuli hyvä ehdotus 50 faktaa-postauksesta, päätinkin toteuttaa jutun siinä muodossa :) Taisi tulla aika paljon asiaa minusta ja vähemmän eläimistä, mutta näin se nyt meni.

Eli tässäpä tulee 50 faktaa minusta ja eläimistäni sekalaisessa järjestyksessä:

1. Ensimmäistä kertaa minusta tuli marsunomistaja muistaakseni vuonna 2001, jolloin minä ja siskoni täytimme 12. 

2. Sen jälkeen marsuja oli tauotta vuoteen 2009 asti, yhteensä neljä kappaletta.

3. Nykyinen laumani lähti alulle vuonna 2012.

4. Äiti on opettanut mulle paljon hyvästä ja vastuullisesta eläinten pidosta. Äidillä on ollut lemmikkejä pienestä pitäen.

5. Olen koulutukseltani muusikko ja musiikkipedagogi.

6. Pääsoittimina mulla on kantele ja laulu.

7. Kanteletta oon soittanut 4-vuotiaasta.

8. Kansanmusiikki ja sen fuusiomuodot on lähellä mun sydäntä.

9. Pääprojektini on Kardemimmit-yhtye, joka on ollut pystyssä suunnilleen vuodesta 2004. Googlatkoon tai etsiköön Facebookista ken haluaa ;) kardemimmit.fi on myös ihan kiva osoite.

10. Harrastan salilla ja ryhmäliikuntatunneilla käyntiä neljästä viiteen kertaan viikossa. Siellä kuluu aika iso osa vapaa-ajasta. Rakastan liikuntaa!

11. Muihin harrastuksiin kuuluu lukeminen, elokuvien katselu, ulkoilu, askartelu, piirtäminen, taidenäyttelyt ja baletit (ah baletti!). Ja häiden suunnittelu. Ja tietysti marsujen parissa puuhailu!

12. Rakastan suomalaista ja pohjoismaista designia sisustuksessa ja arkkitehtuurissa.

13. 60-luku on mun suosikkivuosikymmen (sen voi päätellä meidän kämpästäkin).

14. Piirrän edelleen marsuja kaikkiin äitien- ja isänpäiväkortteihin.

15. Mun ja Jimmyn hääkutsussa on marsu :). Me mennään naimisiin kesäkuussa.

16. Oon kotoisin Espoosta ja aika paatunut pääkaupunkiseutulainen.

17. Tosin opiskelin Kokkolassa. Ja haaveilen salaa lampaiden, hevosten, kanojen  ja vuohien pidosta.

18. Äiti, isä, sisko ja sen poikaystävä asuvat ihan meitä lähellä. Meillä on vähän niin kuin oma kyläyhteisö. Syödään yhdessä aina viikonloppuisin ja viikollakin.

19. Inhosin lapsena siivoamista, mutta nykyisin rakastan sitä! Siksi marsujen häkin siivoaminenkin on mun mielestä hauskaa.

20. Mulla oli lapsena astma, ja siksi meillä kotona imuroitiin kolmesti viikossa. Ehkä mä siksi inhosin siivoamista kun sitä tehtiin jatkuvasti, vaikka kaikkialla oli puhdasta :D

21. Mulla on identtinen kaksossisko. Puhun usein vahingossa me-muodossa.

22. Anna ja minä ei olla luonteeltamme samanlaisia. Ulkonäkökin on erilainen koska meillä on erilainen maku.

23. Me synnyttiin keskosina kaksi kuukautta etuajassa. Siksi mulla oli lapsena se keuhkoastma, ja sen ajan käsityksen mukaan eläimet oli pahasta astmalle, mutta en mä koskaan saanut niistä mitään oireita.

24. Muistona keskosuudesta on myös migreeni, mutta se on aika hyvin hallinnassa. Tosin saan rankasta liikunnasta takuuvarmasti migreenikohtauksen, mikä on melko epäreilua, koska tykkään riehua.

25. Oon aika lyhyt, 153 cm. Olis kiva olla pidempi.

26. Ensimmäinen lemmikki meidän perheessä oli skotlanninterrieri Bobby, joka lopetettiin 14 vuoden iässä kun olin alle vuoden ikäinen.

26. Kun olin 4-vuotias, meille tuli englanninbulterrieri Elli, joka oli mulle tosi rakas, kuin sisko. Elli oli älykkäin koira, minkä tiedän, mutta se oli myös melko tiukka ja omanarvontuntoinen luonteeltaan. Toisaalta Elli opetti mulle paljon koirista, koska sen kanssa piti olla aina tarkkana. Elli eli 14-vuotiaaksi.

27. Siivoamisurakan suuruus ja marsujen sairastelu olivat asioita, joiden vuoksi marsuharrastukseen tuli tauko ensimmäisten marsujen kuoltua. Opiskelut vaikuttivat siihen myös.Mutta sitten tajusin, että tykkäänkin siivoamisesta, ja että marsuista on paljon enemmän tietoa liikkeellä nykyisin.

28. Takaraivossa on edelleen pelko siitä, että marsut sairastuu johonkin hitaasti kuihduttavaan tautiin, eikä mitään ole tehtävissä.

29. Näen paljon unia, enimmäkseen hyviä, ja muistan ne melko hyvin. Kerran näin sellaisen unen, jossa liiskasin marsuja tiputtamalla niiden päälle isoja kiviä. Se ei ollut kiva uni…

30. Rakastan marsujen puuhien seuraamista, ja niiden kanssa juttelemista ja aitauksessa rapsuttelua. Koska kukaan mun marsuista ei halua syliin kovinkaan hanakasti, en pidä niitä usein sylissä pidempiä aikoja.

31. Marsujen aitauksen siivoaminen ja sisustaminen on tosi kivaa, koska tykkään askarrella. Haluan, että aitaus on nätti osa sisustusta.

32. Olen säästäväinen (ja vähävarainen), joten siksikin on kiva tehdä löytöjä marsuille kirppareilta ja muualta kuin eläinkaupasta.

33. Marsujen ruokintaan, kuivikkeisiin ja virikkeisiin menee kuukaudessa arviolta 50 euroa. Tietysti eläinlääkäriin uppoaisi paljon enemmän jos siellä tarvitsisi käydä useammin.  Joskus voisi pitää kirjaa tarkemminkin marsukuluista.

34. Olen päätynyt siihen, että viisi on sopiva määrä marsuja mulle kerralla.

35. Tytöillä on aika iso aitaus, mutta poden vähän huonoa omatuntoa silti siitä, etteivät marsut pääsen jaloittelemaan sen ulkopuolelle kovin usein.

36. Mä oon tosi paha lässyttämään eläimille. Tai oikeastaan lässyttää on väärä sana. Mulla ja siskolla on tapana etsiä jokaiselle eläimelle oma ”ääni” ja puhua sitten ikään kuin sen eläimen suulla. Noloa, tiedän :D.. Anna harrastaa sitä kaupoissakin ja kaikkialla. Jos se näkee esimerkiksi pehmeän koiraiglun, se sanoo Eukon äänellä (joka on käheä, huokoinen ja aika miehekäs ja Eukko jostain syystä käyttää sanan ”mä” sijasta sanaa ”mää”): ”Osta mulle toi”. Mimmillä on kimeä ja kirkas ja kiihkeän nopea ääni, samoin Akalla, mutta se mutisee ujosti. Mimmi käyttää usein sanaa ”Hä?” Hupakolla on myös aika korkea ääni, mutta se puhuu vähemmän ja hieman blondisti. Tylleröllä on kovisääni, mutta se muistuttaa Hupakon ääntä.

Joo…

37. Tykkään tatuoinneista, mutta mulla ei itsellä ole vielä yhtään. Olen tosin vakavasti harkinnut tekeväni alaselässäsi olevasti isosta syntymämerkistä perunan ja tatuoittavani sille varren ja kukat, jotka ulottuisivat puoleenväliin selkää. Sitten sen vieressä voisi lukea samalla lailla kuin vanhoissa koulutauluissa peruna latinaksi. Mutta luulisin, ettei syntymämerkkien päälle ehkä saa tatuoida..

38. Mulla on maailman ohuin hiuslaatu. Kadehdin syvästi kaikkia paksuhiuksisia.

39. Mun silmät ei ole mitään väriä, lähinnä ehkä mustat. Oikeesti!

40. Lempikirjojani ovat Harry Potterit. Nyt ja aina!

41. Pureskelen kynsiäni, mutta nyt olen ollut pureskelematta taas ehkä pari kuukautta. Sormet ovat kuitenkin koko ajan suussa, ällöä.

42. Rakastan meikkaamista, hiusten laittoa ja vaatteita, mutta vietän kuitenkin suurimman osan päivistä pieruverkkareissa. Ei ole ongelma lähteä pyjamassa Helsingin keskustaan ilman meikkiä. Onneksi keikoille osaan laittautua.

43. Marsujen lisäksi hoidan äidin kahta italianvinttikoiraa viemällä niitä kävelylle lähes päivittäin.

44. Teen töitä pääasiassa kotoa käsin, paitsi nyt tietenkin keikat.

45. Osaan kirkua säveliä sairaan korkealta ja kovaa. Oon ajatellut, että pystyisin sillä tavalla ehkä karkottamaan mahdollisia hyökkääjiä Helsingin yössä, ja tunnen oloni yleensä aika turvallisesi liikkuessani yksin.

46. Mulla on hyvä elämänkerrallinen muisti. Ensimmäinen muistoni on kun ryömin silloisen kotimme lattian poikki alle vuoden ikäisenä. Muistan myös, että sanoin nelivuotissynttäreillä siskolleni, että ”Voitko uskoa, että olemme jo näin vanhoja?” :D.

47. Oon ollut yhdessä Jimmyn kanssa kohta 6 vuotta, huh!

48. Viihdyn tosi hyvin täällä missä me asutaan. Tässä on luonto ihan vieressä, hevostallit sadan metrin päässä ja merenranta siitä vähän eteenpäin. On myös siirtolapuutarhoja ja luontopolkuja ja sukulaiset lähellä. Silti Helsinkiin pääsee bussilla oven edestä 15 minuutissa. Muutenkin elämä on kivaa juuri nyt.

49. Marsut tuo mun elämään paljon iloa. Nauran niiden touhuille ihan päivittäin. Olen tosi iloinen, että mulla on marsuja.

50. Ehkä tulevaisuudessa haluaisin vielä opiskella jotain lisää. Pitää vaan keksiä mitä se on.

 

Minä, Tyllerö ja pieruverkkariunivormu.