Tyllerön pissasaagalle jatkoa

Kuten huomaa, en ole paljon blogiin kirjoitellut viime aikoina. En ole taipuvainen stressaamaan ja jos mulla olisi motto, se olisi, että asiat järjestyvät. Joskus elämässä on kuitenkin raskaampia jaksoja ja tämä taitaa olla nyt yksi niistä. Viimeisimpänä ja tässä tilanteessa jo aika huvittavanakin vähän kevyempänä vastoinkäymisenä pudotin uuden kännykäni vessanpönttöön. Ei kannata feisbuukata veskissä.
Myös joulukuusi kuoli jo ennen joulua. Onneksi mulla on huumorintajua.

Palataanpa marsujen ihmeelliseen maailmaan. Tyllerön pissavaiva ei ole ollut ohimenevää sorttia. Virtsakiven poiston ja antibiootin jälkeen huomasin, että virtsan kummallinen värjääntyminen ei vain loppunut. Ensialkuun pissa oli ihan punaista, sitten oranssia ja nykyisin ruosteenruskeaa. Se tulee ulos normaalin pissan värisenä, mutta värjäytyy ajan kanssa koko ajan syvemmän ruskean väriseksi. Tyllerö on laihtunut tasaisesti muutaman gramman päivävauhtia huolimatta hyvästä ruokahalusta. Nyt se painaa enää hieman yli kilon, kun lähtöpaino sairautta ennen oli 1300 grammaa. Olemme käyneet pari kertaa lääkärissä. Ensimmäsellä kerralla unohdin kiireessä pissanäytteen kotiin, ja Tyllerön rakko oli lääkärissä täysin tyhjä, eli näytettä ei saatu. Röntgenissä ei näkynyt kuitenkaan kiveä, eikä tulehdusta tai aristusta tuntunut palpomalla. Saatiin kumminkin neljä viikkoa pitkä antibioottikuuri, koska tällainen rankka kiviepisodi voi sekoittaa virtsan bateeritasapainon pitkäksi aikaa. Epäiltiin myös mononukleoosia, johon Fenoflox-antibiootin olisi pitänyt tehota. Lääkkeellä ei ollut kuitenkaan mitään vaikutusta, joten lopetimme antibiootin kolmen viikon jälkeen, kun kävin taas kerran Arkissa Tyllerön kanssa muutama päivä sitten.

Kyttäsin käyntiä varten Tylleröä VIISI tuntia, jotta saisin pissanäytteen mukaan lääkäriin. Tyllerö on omituisen sisäsiisti pissaamisensa kanssa. Se ei missään nimeessä pissaa syliin silloin kun pitäisi (juottoepisodin aikaan se kyllä pissasi vähintään kerran päivässä syliin) ja muovilaatikkoon sitäkin vähemmän halukkaasti, vaikka sai kurkkua ja tomaattia syötäväksi ja juotin sille vettäkin. Lopulta Tyllerö pissasi pienen lirun, josta sain kuitenkin ihan kunnollisen näytteen mukaa. Samalla lääkärissä käytetty Mimmihän pissasi ensimmäisen kymmenen minuutin aikana kolme kertaa muovilaatikkoonsa :D.

Tyllerön pissanäytteessä oli valtaisa määrä sakkaa, mikä oli sikäli yllätys, että täsmälleen samalla ruokavaliolla olleella Mimmillä sakkaa oli vain normaali pieni määrä. Väri sen sijaan oli ihan vain yksinkertaista väripigmenttiä, joka jostain syystä aineenvaihdunnasta erittyy virtsaan. Ei siis hemoglobiinia/verta. Kertonee elimistön epätasapainosta sairausstressin jäljiltä, Sakka on huono homma, mutta sentään se ei ollut kasautunutta, vaan hyvin pieniä yksittäisiä kiteitä. Sakka saattaa olla merkki siitä, että Tyllerön elimistössä saattaa jokin olla pahasti vialla maksassa tai munuaisissa. Toki yritän nyt vaikuttaa sakan vähentämiseen ruokavaliolla mahdollisimman paljon, mutta voi olla, että sillä ei ole vaikutusta. Nyt pitää vain hoitaa Tylleröä mahdollisimman hyvin, ja toivoa, että elimistö löytää ajan kanssa tasapainon jälleen. Onneksi iso T on pirteä, eloisa ja iloisen oloinen ja parina päivänä paino on jo ollut nousussa.

Ruokavaliota olen jo muokannut siihen suuntaan, että se koostuisi mahdollisimman paljon heinästä ja vedestä, koska asiantuntijoiden epäilys on, että marsun virtsavaivat aiheutuvat liian ravinteikkaasta ruoasta, eli kyseessä on elintasosairaus. Myös vähäinen liikunta voi olla osasyy, vaikka Tyllerö onkin aika aktiivinen liikkuja, mutta eihän isossakaan aitauksessa marsu liiku niin paljon kuin luonnossa marsu liikkuisi ruokaa etsiessään. Pellettiä marsut saavat nyt aamulla ruokalusikallisen virikkeeksi ja mahdollisimman vetisiä tuoreita illalla pienen määrän (alle 30g/naama lähinnä kurkkua ja vähän tomaattia), joista tarkkailen kalsium-fosfori-arvoa, jotta kalsiumia ei tulisi liikaa. Pelletti on tällä hetkellä Genesis. Siinä on aika paljon D-vitamiinia, mikä ei ole kyllä kovin hyvä asia pissavaivojen kannalta. Kun laihtuminen oli rajuinta, Tyllerö sai syödä pellettiä vapaasti, koska en keksinyt muuta keinoa saada sen painoa pysymään edes jollain tolalla. Tukiruokinnalla ei olisi tässä kovin suurta hyötyä, koska Tyllerö kuitenkin syö halukkaasti itse, ja tukiruoassa on valtava kivennäismäärä eli tuhkaa, joka myös on haitallista virtsatievaivoissa. On tosi vaikeaa tietää mitä kannattaisi syöttää kroonisesti vaivaiselle marsulle, koska tutkimustietoa tosissaan ei ole. Mutta näillä nyt mennään ja toivotaan parasta.

Arkki ja Maarit Koivisto ovat mahtavia. Mun ja Tyllerön vuoksi on siellä tehty jo kaksi kertaa töitä sulkemisajan jälkeen ja laskutettu pelkän kontrollimaksun verran.

Mitään kivoja kuvia ei nyt oikein ole näyttää, mutta tässä Tyllerön pissatyylinäyte muutaman viikon takaa.