 |
| Pääsiäispupuna suklaa-turkkinen Akka |
Karvaiset naiset voivat kaikki hyvin pieniä vaivoja lukuunottamatta. Akka kiusaa omistajaansa katoamis- ja ilmestymistemppuja tekevällä vatsavaivallaan. Aina kun olen viemässä sitä jo lääkäriin löysän papanan vuoksi, vaiva onkin poissa seuraavana päivänä... ja palaa takaisin taas juuri kun olen lähdössä pariksi päiväksi reissuun... Muuten se vaikuttaa olevan elämänsä kunnossa, painokin sillä on mielestäni kokoisekseen hyvä, eikä ole laskenut vaivojen aikana. Maha sillä on aika pinkeä, mutta luulen että se on vain syönyt hyvin, kun ei se sitä arista tunnustellessa.
Eukolla taas on ilmeisesti todella kuivat korvat. Sisältä ne ovat ikään kuin kuivan karstan peitossa, mutta helokkiöljy on tuntunut auttavan, kun olen hieronut sitä korviin. Mietin jo, että onko sillä jotain loisia, mutta enpä kuitenkaan usko. Olisi se aika ihme, kun eivät nuo muita eläinmaailman edustajia koskaan tapaa. Olen lisännyt öljyä myös pellettiin, koska kaikkien iho on selvästi kärsinyt kuivasta sisäilmasta pakkasten aikaan. Vielä en mitään ihmeitä ole huomannut tapahtuvan, mutta vasta vajaan viikon olen sitä antanutkin.
Mimmi kasvaa edelleen, vaikka tahti onkin hidastunut. Se on jo 7 kuukauden ikäinen ja painaa noin 700 grammaa. Luulen että se jää pienemmäksi kun nuo kaksi muuta, tai kasvaa korkeintaan Akan kokoiseksi. Ruoka maistuu kiitettävästi, Mimmi on aina ensimmäisenä tuoreruokien ja pellettien kimpussa. Näiden kolmen syömätavat on huvittavan erilaisia: Mimmi hyppää lautaselle ja iskee kiinni, sitten tulee Akka ja hamuaa varovasti ruokia, kuin niihin olisi piilotettu räjähteitä. Viimeisenä tulee Eukko ja yrittää viedä herkut muiden suusta. On ne ihania!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti