lauantai 12. elokuuta 2017

Hupakko 10.6.2013 - 28.7.2017

Hupakko saateltiin Eukon ja Akan seuraan lääkärin avustuksella pari viikkoa sitten. Hupakko eli 4-vuotiaaksi ja alkoi olla jo seniorin iässä vaikkei vanhuuteen menehtynytkään. Hupakolla oli muutaman kuukauden ajan ollut suuri, nopeasti kasvava patti vatsassa, jota lääkäri epäili sterilaatiosta huolimatta munasarjan pahanlaatuiseksi kasvaimeksi, kun kävimme näyttämässä sitä jokin aika ennen Hupakon siirtymistä sateenkaarisillalle. Hupakolla oli ollut kummallista kiimakäytöstä, jota olin ihmetellyt jo ennen kuin huomasin patin. Leikkauksen yhtaydessä oli vatsaan jäänyt ehkä remnantti munasarjakudoksesta, joka oli sitten ruvennut kasvamaan pahanlaatuisesti. Joka tapauksessa kasvain oli varmuudella kiinni jossain elimessä, joten leikkaukselle olisi ollut huono ennuste. Viimeiset viikot Huba vietti nauttien ulkotuoreista, pelletistä ja nokosista, jotka olivat sen lempiasioita. Huban viimeisinä elinpäivänä huomasin, että sen hengitys oli käynyt pumppaavaksi etenkin syödessä vaikkei meno näyttänyt muuten hidastuneen. Sitten perjantaina Hupakko tuli hitaasti syömään ja hyvästä yrityksestä huolimatta syöminen oli sille selvästi raskasta. Kovin kipuiselta Huba ei näyttänyt, mutta näin heti että oli tullut aika lähteä sen kanssa viimeiselle matkalle, jotta sen loppu olisi mahdollisimman tuskaton. Kenties sen sydän tai keuhkot olivat kovilla kasvaimen tai etäpesäkkeiden vuoksi. Vaikka Arkissa oli täyttä, sain tulla sinne Hupakon kanssa viimeisenä ennen sulkemista. Arkki on aina palvellut meitä tosi hyvin, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus.

Hupakko oli ihana, ruualle perso lempeä jätti.  Sillä oli hupsu nenä ja suppusuu, joka makuuasennossa kaulapussin päällä lepäillessään sai sen näyttämään blob fishilta (googlaa, ja katso kuva nro 3, jos et tiedä). Hupakko oli varsin rento marsu, joka ei pienistä hätkähtänyt kunhan vain ruokapalvelu pelasi. Rapsuttaakin sai häkissä ihan vapaasti mikäli samalla lahjoi jollain herkulla, vaikkei Hupakkoa itseään rapsuttaminen niinkään kiinnostanut. Lopuksi laitan muutamia uudehkoja kuvia Hupakosta lempipuuhissaan. Viimeisenä on Hupakon hauta, Eukon ja Akan vieressä.

Hei hei Hupakko, ja kiitos kaikesta <3! Olit meille tärkeä.






8 kommenttia:

  1. Olen hyvin pahoillani.

    Hupakolla on nyt riemuisat ajat ystäviensä kanssa marsujen maassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lämpimistä sanoista, Taika <3

      Poista
  2. Osanotot vielä tätäkin kautta <3

    VastaaPoista
  3. Otan osaa! <3 Juuri viikko sitten tuumin että sinulta kuulumisia kyselisin, mutta unohtui tyystin. Hoidit Hupakkoakin erittäin esimerkillisesti ja hän sai teidän luota varmasti parhaan mahdollisen kodin kaikkine mukavuuksineen. <3

    VastaaPoista