lauantai 28. helmikuuta 2015

Uusi pieni suuri karvanainen, Fei!

Hain uuden tyttömme eli Fein tänään Aidalta, ja vein samalla Aidalle marsupojan, joka on lähdössä Nokialle. Aivan ihana pörröpää-hurmuripoika, taisi olla väriltään saffron/lilac tai toisin päin. (Hakureissuun liittyy mokailutarina, jota en ihan vielä jaksa kertoa, koska meinasin saada slaagin, eikä juttu vielä naurata. Ehkä huomenna, tai sadan vuoden päästä.. Säikähdyksellä taidettiin onneksi selvitä.).

Mutta voi Fei: Fei on niin söpö! Fei on niin pieni! Fei on niin ihana <3 Fei eli Maailman Feidari on syntynyt 25.3.2014, eli ei ole vielä vuottakaan vanha. Fei on yhden pentueen simpsakka emo. Mimmissä ja Feissä on samaa näköä, kuten videolta voi päätellä. Molemmat on väriltään tortteja. Feillä on eri väriset korvat kuin Mimmillä, naamassa ja kropassa on enemmän goldenia ja toisen silmän päällä on hauska piste goldenia. Toistaiseksi Fei on myös pienempi kuin Mimmi, mutta arvioisin, että niistä tulee varmaan suunnilleen saman kokoisia kun Fei saa vauvojen imemän painon takaisin.
Kaikki mussut viihtyvät jo lähekkäin, jee <3!

Tutustuminen lauman kanssa on mennyt suorastaan uhkaavan hyvin. Hyvin minimaalista dominointikäytöstä on näkynyt, asialla lähinnä Hupakko ja Tyllerö ja vain silloin kun Fei on tullut liian lähelle. Vain pientä päällä tönimistä ja minimaalista hampaiden suhistelua; eli siis sitä ihan tavallista jokapäiväistä kuka-kukin-on -touhua. Sitäkin enemmän suun, korvien ja silmien putsaamista ja pusuttelua :). Erityisesti Eukko on aivan rakastunut Feihin; nytkin ne nukkuu tuolla taivasalla (vaikka Eukko ei koskaan nuku taivasalla) melkein lusikka-asennossa! Kukaan ei ole lähtenyt jahtaamaan Feitä ja kaikki ovat jopa antaneet sen viedä ruoat suustaan, minkä se tekikin heti ensimmäiseksi. Ihana rohkea ja reipas pikku-Fei!Kiitos Aida siis taas  mahtavasta marsusta <3!
En ole vielä varma, mikä vakiintuu kutsumanimeksi, voi olla, että Fei jää käyttöön. Jimmyn ehdotus viralliseksi Karvaiset Naiset -titteliksi on Pimu. Saa nähdä kun tutustutaan paremmin.
Tässä pikku pätkä videota ihan hetki sen jälkeen kun olin tytöt laittanut yhteen lattialle tutustumaan:

Sitten tärkein eli kuvia Feistä!. Nämä nyt eivät ole ihan mitään superlaatua, otan parempia myöhemmin:







keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Innostusta ja kevään tuoksua ilmassa!

Meille tulee uusi marsu! Meille tulee uusi marsu!! Meille tulee uusi marsu!!!
Jeee!
Jännittää. Etenkin laumaelämän alku. Ottaako nuo ketään enää vastaan kun ovat eläneet jo puolitoista vuotta keskenään? Pompottaako Tyllerö uutta raukkaa kuin kumipalloa? Tuleeko ruumiita?
 Taidan tehdä tällä kertaa eri tavalla kuin aiemmin. Olen ennen vain laittanut uuden tulokkaan aitaukseen siivottuani sen vain pintapuolisesti. Nyt ajattelin tehdä The Guinea Pig Forumin neuvojen mukaan. Katsotaan onko se hyvä vai huono idea.

"Katsotaan kuka on kingi..." (tähän perään mielipuolista pahisnaurua)

tiistai 17. helmikuuta 2015

Talipalloja ja hukkuneita heinäsäkkejä

Aah, mitä ihania ilmoja on ollut pari viime päivää :)! 
Tänään tuli mun Gorgeous guineas -tuotteet, ja sain kuvata ne kauniissa aamuauringossa. Tilaus tuli ihan kotiovelle, vaikka luulin, että se menisi postiin. Oli aika nolo tilanne, kun posteljooni soitti ovikelloa. Olin herännyt vähän myöhään ja lukenut pitkään hesaria tuhruisessa onepiece-haalarissa ja seepratohveleissa (lisätkää vielä kuvaan auki roikkuva suu ja kuolarihma), ja nyhertänyt samalla tukkaani ihmesykeröitä. Yritin siinä sitten salamannopeasti aukoa niitä sykeröitä (mikä ei onnistunut vaan oikeastaan pahensi kampausta ennestään) ja syöksyin ovelle. Olen tavannut saman postimiehen ennenkin, ja jos nyt oikein muistan, niin hän aina vaikuttaa hieman vaivautuneelta, mutta tällä kertaa hän oikein peruutti useamman askeleen, ja sulki itse oven kun oli antanut paketin :D. 
I'm the crazy guinea pig lady, I know.
Vasemmalla kuvassa on Super Souffle Cream, joka on yleisrasva esim. korville, jaloille, nisille, eli kaikkiin kohtiin, jotka kuivuu. Mä voisin ostaa tätä omaksi naamarasvakseni, aivan ihana koostumus! Samoin tuota oikeassa reunassa olevaa Perfect Paw Ointmenttiä voisi käyttää hyvin huulirasvana. Tuli vaan mieleen. Joka tapauksessa tuotteiden koostumukset vaikuttaa todella laadukkailta näin ainakin ihmisten saman hintaluokan tuotteisiin verrattuna. Korkein puteli on laventelishampoo, jota en ole vielä testannut, enkä myöskään tuota pientä putelia, jossa on hoitoainetta, joka hierotaan marsun nahkaan ennen pesua. Shampoosta sanotaan, että vaahdotus pitäisi tehdä kahteen kertaan (tietty huuhdotaan välissä) ja toisella kerralla antaa shampoon vaikuttaa muutamia minuutteja. Hmm. Mitenköhän se onnistuu kun mun marsut alkaa heti pestä itseään pesun jälkeen, niin menee sitten suuhun shampoota.. No ehkä voin hetken pitää vaahdotettua marsua pyykkikopassa tai jotain. Pitäisi kokeilla shampoota pian Hupakkoon, kun sillä on tuo talikampaus patin puhkaisun jäljiltä. Mun oma talipallo! Kaikissa tuotteissa on miellyttävät tuoksut, eikä onneksi kovin vahvat, vaikka niissä on eteerisiä öljyjä.
Hain myös Petworldin heinälähetyksen toisenkin paketin tänään. Lähetys oli kahdessa osassa, kolme säkkiä per paketti, mutta sitä ei löytynyt lähetyksen seurannasta eikä mistään Postin muistakaan tietojärjestelmistä. Luulin siis, että toinen paketti oli vain unohdettu lähettää (jos tietoja ei ole postilla, he eivät yleensä suostu edes etsimään lähetyksiä, vaikka yritinkin kysyä). Onneksi Petworldissa oltiin niin ystävällisiä, että he itse soittivat Postiin ja selvittivät lähetyksen kohtalon, ja sain tänään paketin haetuksi, kun he kertoivat minulle hyllynumeron. Hyvä palvelu, ja heinä on juuri sitä mitä tilasinkin. 6,90 e säkiltä hyvää, vihreää, tuoksuvaa ja lehtevää syysheinää isoissa, noin metrin korkeissa säkeissä. Ja kuudelle säkille toimituskin oli ilmainen. Melkein voisin itsekin tuota syödä, mutta se taitaa olla vähän sitkeää ihmishampaille. Oxbown pelletit ovat aika hyviä, niitä olen kyllä maistanut.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Maanantaimeininkiä

"Herättäkää mut kun on tiistai.."
Hupakko on tosi söpö sylipossu. Se ei oikein jaksa edes herätä kun sen nostaa häkistä. Joskus on vaikeuksia, kun se on niin lötkö nostettaessa, että melkein valuu sormien välistä takaisin häkkiin.. Ihana lötköpossu <3 Ei se vaan jaksa vaivautua heräämään, ja miksi heräisikään, kun voihan sitä sylissäkin jatkaa unia. Toki herättelen sitä ennen kuin ryhdyn nostamaan, ettei yhtäkkiä vain katoa maa marsun mahan alta, mutta eipä siitä oikein osaa sanoa, heräsikö se kuitenkaan :D Eikä mulla nyt muutenkaan ole umpiunessa olevia marsuja tapana häiritä, mutta nyt pitää seurailla ex-paisetta, ettei iho tulehdu. Hupakon selkä on edelleen ihan talissa, vaikka jouduin jo kerran pesemään sen eläinlääkärin jälkeen. Yyh. En uskalla käyttää marsuihin mitään kovin vahvoja aineita, ja nyt käytin omaa hienoa, hajustamatonta hypoallergeenista naamanpesuainettani, kun mulla ei ole marsuaineita. En halua ruveta pesemään sitä kolmatta kertaa muutaman päivän sisään, joten kaipa tässä odottelen, että mun ihanat ostokset saapuu!

Joo, jälleen kerran mä törsään rahojani marsujuttuihin, mutta minkä sille voi kun nää on vaan niin ihania! Gorgeous Guineas valmistaa aivan todella houkuttelevan oloista "marsukosmetiikkaa". Osa näistä on ihan ulkoloisten hoitoon, mutta sieltä löytyy paljon myös vähemmän hardcore-tuotteita, joita mä tilasin. Kokonaisuudessaan mun tilaus maksoi suunnilleen 25 euroa ja postitus Isosta-Britanniasta seitsemisen euroa. Se on mun mielestä melko kohtuullista, kun tilasin kuitenkin neljä tuotetta.Tilasin shampoota, hoitoainetta (jota käytetään ennen shampoopesua), tehovoidetta kuiviin korviin ym. ja tassurasvaa.  Sivuilla sanottiin, että iho-ongelmaisia marsuja pitäisi pestä 4-6 viikon välein oikeilla tuotteilla. No, tiedä häntä, mutta voihan sitä kokeilla parin kuukauden ajan. Mimmi on suorastaan pölisevän kuivaihoinen ollut koko talven ajan, eikä Eukonkaan hipiä ole paljon parempi, joten niihin ajattelin shampoota ja hoitoainetta ensisijaisesti kokeilla. Tosin myös Hupakko tosiaan tarvitsee ainakin yhden pesukerran vielä.

Heinää en ole jaksanut vieläkään hakea postista, se pitäis tehdä huomenna..

lauantai 7. helmikuuta 2015

Ärsytystä

Äh kun ärrrrsyttää!

Lähdin tänään käymään Hupakon kanssa eläinlääkärissä kun se oli kehittänyt patin pyllynsä päälle. En tiedä milloin, en ole sitä aiemmin huomannut. Koska se oli sellaisessa kohdassa, johon usein toista jahtaava marsu osuu hampaillaan, ajattelin, että patissa voisi olla mätää. Patti ei ollut kovin iso, ehkä sormenpään kokoinen, eiä päällä näkynyt edes rupea, mutta koska en enää tahdo jäädä miettimään hetkeksikään pitääkö vai eikö pidä mennä lääkäriin, menin lääkäriin.
Hupakkoinen ihmettelee maailman menoa <3
Nythän on lauantai, ja taksat sen mukaiset. Patti ei ollutkaan mätäpaise vaan tukkeutunut talirauhanen, eli ei mitään mistä pitäisi olla edes erityisen huolissaan. Ja maksoin siitä hyvästä 145 euroa! No, ehkä maksoin mielenrauhasta ja marsutietämyksen lisääntymisestä. Mutta me oikeasti oltiin siellä 10 minuuttia, ja silti laskutettiin puolesta tunnista! Ehkä sekin kuuluu lauantaitaksaan. Siinä meni ne rahat mitkä piti tässä kuussa säästää. Oma vika kun pitää heti rynnätä lääkäriin.

Kyllä patti sentään tyhjennettiin,ja koska olen vähän outo, sain siitä tursuavan talin määrästä revittyä hieman riemua. Hyii, sitä tuli varmaan teelusikallinen! Hupakko-parka ei tosin tykännyt yhtään siitä toimituksesta, ja patin päältä irtosivat karvat, joten Hupakolla on nyt selässä kalju laikku. Onpahan ainakin helppo seurata, jos puristuskohta alkaa tulehtua. Hupakko on kuitenkin kiltti mussu, ja antoi lääkärin puristaa patin tyhjäksi pahemmin rimpuilematta. Sain kotiin neuloja, joilla voin itse tehdä toimenpiteen, jos patti uusii, kuten hyvin voi käydä. Toivotaan, ettei tarvitse tehdä sitä, ei ole kiva kuunnella kun marsu huutaa.. Kyllä mä varmaan siihen teknisesti pystyn ihan hyvin, ei vaikuttanut kovinkaan vaativalta.

Ilmeisesti näillä sileäkarvaisilla on jonkin verran taipumusta talipatteihin, mutta Hupakkohan on hieman paksun puoleinen. Yksi syy lisää koettaa saada painoa alaspäin.
Löysin patin perusterveystarkastuksen ja korvien putsauksen yhteydessä. Huomasin samalla, että Tyllerön rasvarauhanen oli tosi törkyinen. Vahvistaa mun käsitystä siitä, että pyrkyreillä rasvarauhanen likaantuu nopeammin kuin muilla ;). Voi mun söpöä räyhä-Tylleröä. Pesin kaikkien rauhaset samalla, koska niissä ei missään ollut kauheasti kehumista. Inhoan kyllä marsujen pesemistä lähes yhtä paljon kuin marsut. En tykkää aiheuttaa niille semmoista stressiä, mutta joskus on vaan terveyden nimissä pakko. Tyllerölläkin putkahti cherry eye esiin pesupaniikin yhteydessä. Se olikin kunnon kirkkaanpunainen, juurikin kirsikan näköinen mollukka, joka onneksi meni itsekseen takaisin piiloon parin minuutin kuluttua. Kysyin lääkäriltä cherry eyen hoidosta ja hän sanoi, ettei tarvitse tehdä mitään, jollei silmä ärry. Jos ärtyy, pitää hankkia resepti kortisonia sisälätävään silmätippaan.

Eukolla tuntuu kylkiluut, vaikka paino ei ole tippunut. Alkaisikohan se olla vanhuuden oireita Eukkosella. Kyllähän se sentään täyttää jo 5 vuotta tänä vuonna, vaikkakin vasta lokakuussa. On nämä kaikki mulle niin rakkaita, vaikka huolia välillä aiheuttaakin.

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Oma papana haisee parhaalta

Heinä saapui jo eilen eli tiistaina lähipostiin. Tosi nopeaa toimintaa kun tein tilauksen sunnuntai-iltana! En ole vielä hakenut niitä, kun jännittää millainen paketti se kuuden heinäsäkin laatikko onkaan.. Ehkä huomenna lähden koettamaan nokkakärryjen kanssa jos vaikka saisin ne sielä tien yli meille.
Tsekkailin marsujen painot tässä yksi päivä, ja hurraa: vähäpellettinen ruokavalio toimii! Hupakko ei paina enää 1415 grammaa vaan 1268 grammaa! Alan ihmetellä, olisinko unohtanut taarata vaa'an ennen sitä edellistä punnitusta, mutta luulin kyllä tarkistaneeni sen. Myös muut paksukaiset olivat vähäsen kevyempiä, ja Mimmi oli kuitenkin säilyttänyt piskuiset mittansa. Ihan hyvä suunta.

Oikeastaan halusin jakaa tämän kuvan teidän kanssa:

Oma papana, paras papana. Täytyy vielä huomauttaa, että vaikka näyttää sotkuiselta, niin olen samana päivänä kyllä siivonnut, mutta tuo vessajakkara on ollut nyt Paras Paikka Nro. 1 possujen keskuudessa ja possut osoittavat tunnetusti arvostustaan papanoiden määrällä.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Purua ja heinää

Ikuiset pääkaupunkiseudun päänvaivat, heinän ja purun saatavuus, näyttäisivät taas hetken olevan paremmalla tolalla, huraa!

Ennen hain purua Agrimarketista ohi kulkiessa Tampereen tai Hangon suuntaan, mutta nyt ei ole tullut mitään asiaa kumpaakaan suuntaan oikealla hetkenä (Agrimarket on suuren osan viikonloppua kiinni, ja tietysti myös pyhäpäivinä). Niinpä päätin kokeilla Lemmikkiexpressiä, josta saa purua kompromissihintaan. En vaan jotenkin pysty ostamaan enää lemmikkikaupasta purua kun hinta on suunnilleen viisinkertainen verrattuna maatalouskauppoihin. Ja samaa kamaahan se joka tapauksessa on. Lastu kun käsittääkseni on aina sivutuote puunkäsittelystä, joten en usko että mikään purumerkki onnistuisi pysyvästi olemaan jotain toista parempaa, vaikka monesti kuulee keskustelua aiheesta. Pitkään luulin, että edesmennyt Hunter-puru olisi Pölkkyä parempaa, mutta se taisi olla sattumaa, koska yhtäkkiä merkkien laadut kääntyivät päälaelleen. Mä luulen, että purun koostumukseen eniten vaikuttaa se, mistä kohtaa lastukasaa paali on paalattu.

No joka tapauksessa en haluaisi maksaa sahausjätteestä (onhan se tietysti seulottu, pakattu ja kuljetettu kappoihin, mutta kuitenkin) niin älytöntä hintaa kuin eläinkaupoissa siitä pyydetään. Lemmikkiexpressin hinta on 13.50 euroa 25 kilon paalilta, kun agrissa hinta on noin 8 euroa 20 kilon paalista. Agriin mennessä bensa ja vaiva maksaa kuitenkin paljon enemmän kuin Lemmikkiexpressissä, jonka varasto sijaitsee Helsingin Jätkänsaaressa. Hätäpäissäni en tajunnut, että Lemmikkiexpress myös kuljettaa purua kotiin ovelle asti kuudella eurolla, minkä aion kyllä seuraavalla kerralla hyödyntää, koska puru ei ole yhtä hyvin pakattua kuin agrissa. Paalit eivät ole kovin tiiviitä ja repeytyvät herkästi, joten niitä on aika ikävä kanniskella auton takakontiin ja viidenteen kerrokseen.. Mutta nytpä mulla on purua pitkälle kevääseen asti, jee!
Kyllä näille nöpönenille mielellään etsii kuiviketta ja sapuskaa <3
Heinää olen hakenut Ison Omenan Megaeläimestä, ja olen kehnon alun jälkeen ollut siihen tosi tyytyväinen. Ensimmäiset pari säkkiä syysheinää olivat ihan silppua, mutta sittemmin se on ollut oikein hyvää. Megaeläin jää juuri metrotyömaan alle ja lähimmät liikkeet ovat sen jälkeen Vantaalla. Siskoni kävi kysymässä heinäntoimittajan nimen ( Anne ja Vesa Puro), ja sen perusteella löysin saman heinän nettikaupasta; ihme tuuri! Pet worldissa toimitus on aika edullinen, valtavat kasat heinää lähimpään postiin, vain 3,90 e, ja yli 40 euron tilauksen sai postikuluitta. Muutenkin tuo nettikauppa vaikuttaa ihan kiinnostavalta. Toivottavasti tuolta tulee tulevaisuudessakin saamaan heinää näin helposti! Hintakin on sama kuin Megaeläimessä, ja säkit ovat oikeasti aika isoja, melkein metrin korkeita. Yksi säkki kestää meillä pari viikkoa.

Olisin saanut myös meidän lähimmästä eläinkaupasta Lippulaivan Lemmikkitaivaasta tilattua jätesäkissä syysheinää, mistä annan heille isot pisteet palvelusta, mutta hinta olisi yhdellä säkillä ollut 30 euroa. En yhtään tiennyt kuinka tiiviisti pakattuna heinä olisi tullut, joten tuli se tilaus peruttua kun löysin Pet worldista tutun tuotteen. Lisäksi tilaus olisi kestänyt pari viikkoa.